lauantai 29. tammikuuta 2011

Tauko

Sain tänään kiitoksia kirjoituksestani, mikä tuntui tietysti tosi hyvältä. Olen kuitenkin jo hetken miettinyt taukoa kirjoittamiseen.

Olen pitänyt tätä blogia pari vuotta, eikä tämä ole oikeastaan missään vaiheessa tullut rasitteeksi. Tämä kevät tulee olemaan sen verran työntäyteinen, että tiedän, etten ehdi kirjoitella, vaikka haluaisinkin.

Olen muutenkin pyrkinyt vähän yksinkertaistamaan elämääni, koska olen huomannut, että mitä simppelimpää arki on, sitä helpompi on hoitaa rutiineja ja myös kiireisempiä tilanteita. Saattaa siis olla, että elämän yksinkertaistamisen hengessä jätän tämän blogin kokonaan. Vielä en osaa sanoa.

Kiitos kaikille lukijoille ja kommentoijille. Hyvää jatkoa kaikessa, mitä teettekin!

tiistai 4. tammikuuta 2011

Suuri jouluteevertailu

 En juo kahvia. En koskaan. Olen eläissäni juonut kaksi kupillista, mikä on minusta aivan riittävä määrä. Nekin kupilliset olivat pakon edessä "nautittuja". Ensimmäisellä kertaa en kehdannut pyytää itseäni vuosikymmeniä vanhemman ladyn näkemään vaivaa vain yhden teenjuojan takia ja toisella kertaa olin tilaisuudessa, jossa tarjottiin vain kahvia. Siitä on onneksi jo yli kaksikymmentä vuotta. Enää tuskin joutuu tilanteeseen, jossa teetä ei olisi tarjolla.

Juon siis vain teetä. En käytä maitoa enkä enää sokeriakaan. Joskus saatan panna teen sekaan sitruunaa tai hunajaa, mutta yleensä lipitän sen ilman mitään. Opiskeluaikoina suurkulutin minttu- ja kamomillateetä (tai yrttijuomaa), mutta nykyään suosikkini on musta tee.

En ole mikään teehifistelijä. Olen kyllä pidellyt kätösissäni teelämpömittaria, mutta jättänyt sen kuitenkin kauppaan. Samoin on pakko tunnustaa, että eräältä opiskelijalta saamani teekakku (suoraan Kiinasta vieläpä) odottelee asiantuntijajuojaa kylään. Sain siitä irti vain kitkerän mustaa litkua, mikä on siis ehdottomasti keittäjän syy eikä juoman.

Suosikkini on Earl Grey. Eniten kuluu Nordqvistin Reilua Luomusta, jota juomalla pysyy  omatunto jotenkin aisoissa. Tee kun on kahvin ja kaakaon lailla raaka-aine, jonka tuotannossa on monenlaisia epäkohtia, joista kertoo esim. Kuluttaja-lehden Synkkää juomaa -artikkeli.

Vaikka enimmäkseen kupissani on maustamatonta mustaa teetä, juon maustettuja teelaatuja kahvipöydässä ja iltaisin. Jouluun kuuluu ehdottomasti joulutee.  Koska joulu ei vielä ole ohi (loppiainen on vasta ylihuomenna), niin julkistan tässä nyt suuren jouluteevertailun tulokset. Tänä vuonna eteen sattui nimittäin monta eri jouluteevaihtoehtoa.

Kummisedältä ja hänen Armaaltaan sain Forsmannin perinteistä jouluteetä, jossa on mausteena appelsiinia, neilikkaa ja kanelia. Valitettavasti se oli jotenkin valjun makuista, mutta kun sekoitin joukkoon vähän glögimaustetta, alkoi siinä olla joulujuoman tuntua. Tässä suuressa vertailussa Forsman-tee jää viimeiseksi, koska minusta sen pitäisi maistua joululle ilman tuunaustakin.

Ystäväni kävi loppusyksystä lomamatkalla Sveitsissä, ja sain häneltä sain joululahjaksi pienen pussin Thé de Noël -nimistä teetä. Liike sijaitsee La Chaux de Fonds -nimisessä kaupungissa ja on nimeltään Oasis Thé. Valitettavasti paketissa ei ole muuta kuin liikkeen ja teen nimi, joten en voi kertoa, mille se maistuu. Tee on nimittäin täysin erilaista kuin kotoinen kanelinmakuinen jouluteemme, mutta en pysty erittelemään sen makuja. Jokin salmiakinoloinen yrtti siinä tuoksuu ja maistuu vahvasti. Ei kuitenkaan anis, luulen. Tee on hyvää, mutta saa jouluteekisassa pronssia. (Onneksi, sillä olisi ollut kurjaa, jos paras tee olisi ollut vain yhden kerran ilo.)

Hopealle sijoittuu Christmas tea, jonka ostin Porvoosta pienestä herkkukaupasta. Kävimme Miehen kanssa ennen joulua vanhan Porvoon putiikkeja kiertelemässä ja juomassa leivoskahvit (ja -teet) Café Helmessä. Sillä reissulla ostin minulle uutta Kusmi Tea -merkkistä teetä. Ranskassa sijaitseva pietarilaista alkuperää olevan firman joulutee on pienessä purkissa (25 grammaa), ja siinä mainitaan olevan luonnollisia appelsiinin, mantelin, vaniljan ja ruusun aromeja (aromer på svenska, scents in English & en francais = aromatisés) sekä mausteita. Tee tuoksuu hajuvesimäiseltä, mutta maku on todella hento, vaikkakin jouluinen. Samalla retkellä ostin omenateetä, jonka toivon maistuvan kunnolla omenalta. Sen verran kalliita nuo purkit olivat, että haluan niiden olevan myös hyvänmakuisia ostaakseni niitä uudestaan.

Jouluteevertailussa kaksoisvoiton vie Ranska, koska tämän joulun paras tee tulee myös sieltä. Tilasin ennen joulua My French Cornerista pienen paketin, johon valitsin hilloja, madeleine-leivoksia ja teetä. Tee on nimeltään juhlatee, Thé en Fête, ja siinä on suomenkielisen selostuksen mukaan "maukas sekoitus voimakkaita makuja: mustaa tee, kirsikka, manteli, inkivääri, likööri, kukkien terälehtiä, kultaisia helmiä". Valmistaja on Jardins de l'hermitage. Tee on kauneinta näkemääni, ja se tuoksuu upeasti kirsikalta. Maku on makea, kirsikka maistuu selvästi, mutta myös joulumausteet tuntuvat. Tee on pakattu kauniiseen tähdenmuotoiseen peltirasiaan, mikä ilahdutti ensin, mutta hiukan harmittaa nyt. Tiedän, että en käy viemässä purkkeja (myös Kusmi-tee on peltipurkissa) kierrätykseen noin vain, enkä haluaisi jättää niitä nurkkiin pyörimään. Uskon kuitenkin, että tilaan tähtiteetä ensi vuonnakin, jos se vain on My French Cornerin listoilla.

sunnuntai 2. tammikuuta 2011

Uuden vuoden hyvät hetket talteen

Vihreä vantaalainen Jaana Huhta kirjoittaa seuraamassani blogissaan kymmenestä hyvästä viime vuonna sattuneesta hetkestä tai asiasta. Mietin näinä vuodenvaihteen päivinä samaa, mutta surukseni en ainakaan äkkiseltään löytänyt viime vuodessa erityistä hyvää.

Ehkä palaan viime vuoden muistoihin vielä, kunhan saan kalenterin eteeni. Yrittäessäni palauttaa mieleen kuluneen vuoden hyviä hetkiä päätin alkaa kirjata niitä muistiin. Samalla kun kerään talteen mukavia muistoja, tulee ehkä päivitettyä tätä blogiakin. Siis jos hyviä hetkiä piisaa :)

Ensimmäinen hyvä hetki on tässä: Lauloin elämäni ensimmäisen kerran Singstar-peliä. Se ei sinänsä ole muistamisen arvoista, mutta se on, että lauleskelin Siskonlasten kanssa heidän sohvallaan. Ensimmäinen laulu oli yhteisesitys Siskonpojan kanssa. Vedimme J. Karjalaisen Väinön. Siskonpoika jalosti otti esitettäväkseen mandingonkieliset säkeet, joten minulle jäi laulettavaksi suomenkieliset "lyriikat". Peli ilmoitti esityksen jälkeen meidän olevan tulevia lupauksia, joten voin olla tyytyväinen laulupelidebyyttiini.

Muutenkin uusi vuosi meni hyvin. Kun saman katon alla on poikia kolmelta eri vuosikymmeneltä, on aivan pakko ostaa raketteja. Siinä eivät meidän naisten argumentit rahanmenosta paljon paina. Rakettien kuvaaminen on aina yhtä hankalaa, mutta onneksi tähtisädetikut tarttuvat paremmin filmille.

Hyvää uutta vuotta kaikille, jotka tänne eksyvät. Olkoon vuosi 2011 suosiollinen ja täynnä hyviä hetkiä!