Joulunaikaa

Tiedän, että ainakin kaksi lukijaa käy täällä välillä kurkkimassa, olenko kirjoittanut jotain. Kiitos Sisko ja ystäväni K., että jaksatte kannustaa minua. Tässä hieman joulutunnelmia.

Pitkähkö tauko on johtunut toki osaksi aiemmin kertomastani, mutta myös siitä, että kulunut syksy on ollut melko raskas myös töissä. Onneksi tänä vuonna on pitkä joululoma.

Meillä oli tänä vuonna todellinen perhejoulu Siskon tullessa joulunviettoon perheineen. Teimme kaikkea, mikä kuuluu lasten jouluun, mikä ei oikeastaan paljonkaan poikennut normaalista joulunvietostamme.

Haimme kuusen pikku metsiköstämme ja koristelimme sen (kuva on valitettavasti tosi huono).

Menimme saunaan jäälyhtykujaa pitkin (tänä vuonna pystyi jäädyttämään nopeasti jäälyhtyjä). Saunan lämmittäminen oli tosin - 28 asteen pakkasessa hieman haasteellista. Isompi työ oli kuitenkin vedenkannossa, mutta onneksi jokainen kantoi kortensa kekoon - tai siis kuljetti ämpärinsä saunalle.

Olimme Miehen kanssa jo koristelleet kotia. Vaihdan jouluksi tyynyihin punaruudulliset päälliset. Mies oli jo aemmin joulukuussa vahannut pöytämme. Uusin hankintamme on Ikean valokranssi, joka sai toimia sekä koristeena että ruokapöydän valonlähteenä.

Samalla pöydällä leivoimme piparkakkuja. Teen piparitaikinan itse Paraisten piparkakku -reseptillä, jonka olen saanut Mummoltani. Sama ohje näytti olevan myös Siskontytön joululahjassa, Sara La Fountainin keitokirjassa. 

 Ainoa ero tavalliseen jouluumme oli ruoan määrä :) Oli vaikea uskoa, että esimerkiksi se määrä maitoa tulisi käytettyä.  Meillä oli jättisuuri kinkku, ja kaupasta lähti mukaan kolmen kilon pussit erilaisia juureksia. Maito meni melkein kaikki, ja kinkku on syöty. Vain juureksia on jäljellä.
No, ainakin tiedän, mitä syömme tammikuun alun. 

 Koska porukkaa oli paljon, sain toteutettua herkkupöydän. Muutin siis työpöytäni aivan toiseksi. Sille kerättiin kaikki joulun herkut: Siskonmiehen Lähi-idästä tuomat taatelit, marketin pähkinät ja suklaat sekä hedelmät.

Joulupukkikin kävi ja toi meille molemmille kivoja lahjoja. Kun talo tyhjeni vieraista, aloimme lukea lahjakirjoja ja kirjastolöytöjä. Ainoa, mikä häiritsee lomanviettoa, on pino lukemattomia esseitä ja korjaamattomia kokeita.  Onneksi sain tänään osan tehtyä, ja vakaa aikomus on hoitaa loput huomenna. Tavoite on aloittaa uusi vuosi vain uusien kurssien suunnittelulla.

Joulunodotusta ilman stressiä

En osallistu Facebookissa minulle ehdotettuun Ähkytöntä joulua -haasteeseen tai tapahtumaan tai mikä sen onkaan nimeltään, koska tiedän, että ähky tulee. Siis ihan oikea ruokaähky.

Vaikka olemme kehittäneet oman systeemimme jouluruokien syömiseen, syön aina liikaa. Tykkään monista jouluruoista, ja suklaat päälle, joten aattoiltana tule väistämättä hetki, jolloin on pakko kellahtaa sohvalle vain olemaan ja sulattelemaan.

Muuta ähkyä en tänä vuonna suostu tuntemaan. Ja henkistä ähkyähän tuo haastekin koskee. Pientä tunnepuolen ähkyä aiheuttaa se, millä kokoonpanolla joulua tullaan viettämään, mutta siitäkään asiasta en aio hirveästi ottaa paineita.

Olen aloittanut paikkojen raivaamisen jo viime kuun lopulla. Siivoan nurkan, kaapin tai laatikon kerrallaan ja heitän pois turhaa kamaa. Siis kiertoon. Roskiin meillä menevät vain sellaiset tavarat, jotka ovat rikki tai muuten kierrätykseen kelpaamattomia. Jos en saa joka lootaa siivottua, ei se mitään. Joulu on vain hyvä syy järjestellä tavaroita normaalia huolellisemmin.

Jouluähky ei ole näköpiirissäni senkään takia, että meillä ei ole ollut tapana ostaa muita kuin hyödyllisiä tai kulutettavia lahjoja. Jos siis saan hyllyjä ja laatikoita tyhjiksi ennen joulua, ne eivtä täyty uudella turhalla roinalla joulun jälkeen. Tänä vuonna aion joulun jälkeen käydä joulukoristeetkin tarkasti läpi ja heittää pois risat. Niin saan tilaa mm. viime jouluna ostetuille lasilyhdyille, jotka ripustimme jälleen ikkunoihin.