Olen lähdössä Siskontytön kanssa reilun viikon kuluttua Etelä-Ranskaan kielikurssille. Kohteena on Antibes ja kuusikymppisen Madame Christinen koti. Tulevaa kurssia varten olen kertaillut aikoinaan lukiossa opiskelemaani lyhyttä ranskaa. Muut valmistelut ovat vielä alkutekijöissä.
Tänään luin, että Kelasta saa eurooppalaisen kela-kortin, jolla voi todistaa olevansa oikeutettu sairaanhoitoon. Nyt mietin, riittäisikö sellainen kortti (jos sen ehtii saada) vai pitäisikö ottaa matkavakuutus.
Tärkeämpi pulma liittyy Madame-emäntäämme. Mitä voisimme viedä hänelle tuliaisiksi? Ruokaa? Juomaa? Marimekkoa tai Aarikkaa? Tiedän, että hän on eläkkeellä, harrastaa tanssia ja muuta liikuntaa. Hänellä on kaksi koiraa, mutta koska en koirista paljon tiedä, taidan jättää ne ilman lahjoja. Ehdotuksia otetaan vastaan. Käyn myös retour-blogissa kurkkimassa, jos joku olisi ehdottanut sinne jotain. Pulma on samantapainen kuin minulla.
Pahan päivän varalle tarvitaan ruokaa, laumaa ja hyvinvointia
-
Tänään 9. tammikuuta ilmestyi uusin kirjani, Pahan päivän varalle (Tammi)
Kun kriisi, pieni tai suuri, iskee, tarvitsemme ruokaa ja vettä.
Tarvitsemme myös...
10 kuukautta sitten
Tekstit
2 kommenttia:
Ruokakirja Suomesta? Ne on tietysti vähän kalliinpuoleisia usein, mutta ei suinkaan kaikki ja Helsingista sellaisia löytää ranskaksikin. Tai joku hyvä levy? Minä vien useimmiten muusikkoveljeni tuotantoa :-) Myös juustohöylä on hyväksi havaittu tuliainen, varsinkin Ranskan tapaiseen juustomaahan!
(eksyin tänne sattumalta äsken ja taidan tulla uudelleenkin... olen kielen(ranskan)opettaja ja lapsettomuusteemakin on laheinen)
Hei jospa!
Kiitos kommentistasi. Harkitsin juustohoylaa, mutta paadyin lakkalikooripulloon. Eipa meilla ole paljon juustoa nakynytkaan... Ehka hyvakin, eipahan paase lihomaan: kahviloiden taytetyt patongit kun ovat jo tarpeeksi isoja. Ranska on sinulle tuttu maa, mutta mina kylla ihmettelen taalla yhta ja toista, mika on hyva homma. Valilla on hyva vahan ravistella pinttyneita ajatuksia ja rutiineja.
Lähetä kommentti