En osallistu Facebookissa minulle ehdotettuun Ähkytöntä joulua -haasteeseen tai tapahtumaan tai mikä sen onkaan nimeltään, koska tiedän, että ähky tulee. Siis ihan oikea ruokaähky.
Vaikka olemme kehittäneet oman systeemimme jouluruokien syömiseen, syön aina liikaa. Tykkään monista jouluruoista, ja suklaat päälle, joten aattoiltana tule väistämättä hetki, jolloin on pakko kellahtaa sohvalle vain olemaan ja sulattelemaan.
Muuta ähkyä en tänä vuonna suostu tuntemaan. Ja henkistä ähkyähän tuo haastekin koskee. Pientä tunnepuolen ähkyä aiheuttaa se, millä kokoonpanolla joulua tullaan viettämään, mutta siitäkään asiasta en aio hirveästi ottaa paineita.
Olen aloittanut paikkojen raivaamisen jo viime kuun lopulla. Siivoan nurkan, kaapin tai laatikon kerrallaan ja heitän pois turhaa kamaa. Siis kiertoon. Roskiin meillä menevät vain sellaiset tavarat, jotka ovat rikki tai muuten kierrätykseen kelpaamattomia. Jos en saa joka lootaa siivottua, ei se mitään. Joulu on vain hyvä syy järjestellä tavaroita normaalia huolellisemmin.
Jouluähky ei ole näköpiirissäni senkään takia, että meillä ei ole ollut tapana ostaa muita kuin hyödyllisiä tai kulutettavia lahjoja. Jos siis saan hyllyjä ja laatikoita tyhjiksi ennen joulua, ne eivtä täyty uudella turhalla roinalla joulun jälkeen. Tänä vuonna aion joulun jälkeen käydä joulukoristeetkin tarkasti läpi ja heittää pois risat. Niin saan tilaa mm. viime jouluna ostetuille lasilyhdyille, jotka ripustimme jälleen ikkunoihin.
Pahan päivän varalle tarvitaan ruokaa, laumaa ja hyvinvointia
-
Tänään 9. tammikuuta ilmestyi uusin kirjani, Pahan päivän varalle (Tammi)
Kun kriisi, pieni tai suuri, iskee, tarvitsemme ruokaa ja vettä.
Tarvitsemme myös...
10 kuukautta sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti