Olen viettänyt parin viime viikon aikana monta hyvää hetkeä ystävien ja sukulaisten kanssa. On ollut mukava viettää aikaa hyvässä seurassa jutellen yhteisistä kiinnostuksen kohteista. Tapaamani henkilöt ovat olleet kaikki naisia.
Minulla on miestuttavia, mutta en voi sanoa, että kukaan heistä olisi ystävä. Minulla oli miespuolinen ystävä, mutta hän kuoli syöpään jo monta vuotta sitten. Hän asui eri mantereella, mutta pidimme yhteyttä puhelimitse ja sähköpostilla. Sukupuolella ei ole niinkään merkitystä kuin sillä, että on jotain yhteistä. Eri ystävien kanssa tehdään eri asioita.
Tapaamme ystäväjoukon kanssa pari kertaa vuodessa. Meitä yhdistää sama ammatti, olimme hetken jopa samassa työpaikassa. Tapaamme usein kahvilassa tai ravintolassa, niin kenenkään ei tarvitse siivota. Tosin keskustassa asuva Ystävä on joutunut ottamaan meidät luokseen parikin kertaa, viimeksi kun sää oli liian huono piknikille.
Juttelemme paljon työstä, mutta myös muusta. On kiva olla joukossa, jossa löytyy puheenaihetta vuorotellen kaikista. Porukkamme vahvuus varmaan onkin se, että meillä on erilaiset perheet. Puheenaiheeksi nousevat vuorotellen monenlaiset aiheet. Muistan vuosien takaisia tilanteita, joissa piti keksiä jokin syy poistua paikalta, kun joukossa oli monta pikkulapsen äitiä ja puheenaiheet sen mukaisia. Enää vastaavat tilanteet eivät aiheuta samanlaista pakoreaktiota, mutta vietän mieluummin iltaa seurassa, jossa puhutaan kaikenlaisista asioista.
Minulla on myös Ystävä, jonka kanssa käyn mahdollisuuksien mukaan konserteissa. Tapaamme myös kuntosalilla. Vastikään onnistuimme yhdistämään molemmat: ensin jumppa ja infrapunasauna ja sitten kuuntelemaan jazz-bändiä. Mekin puhumme työstä, mutta opetamme eri aineita, joten keskustelumme liikkuvat yleisemmällä tasolla. Kuntosalilla on vaikea välttää liikkumisesta ja syömisestä puhumista. Jo pelkästään se, että Ystävä lähtee samaan aikaan liikkumaan helpottaa liikkeelle lähtemistä. Ja saunassa on kiva istua juttelemassa.
Miehen Veljen Vaimon kanssa istuimme mökkisaunassa. Veljesten vaimoina puhuimme tietysti miehistämme ;) On onnea, että meillä on hyvät välit. Se ei ole itsestään selvää.
Vielä lopuksi pieni hetki Serkun Vaimon ja Tyttären kanssa. Serkkuni käy vanhempiensa luona kerran pari vuodessa, eli tapaan hänet ja Vaimonsa todella harvoin. Vaikka emme tunne toisiamme kovin hyvin, niin vietimme iltahetken teekupin ja tietokoneen ääressä. Juttelimme Serkun Tyttären opiskeluista, mutta kun Serkun Vaimo näytti netistä urheiluvaatteita myyvän verkkokaupan sivuja ja ihmettelimme joogaavia malleja, minulle tuli mieleen muutkin mukavat hetket naisten kesken. Joskus asiaa, joskus hömppää, mutta usein hetkiä, jotka kantavat arjen yli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti