Liian vanha Facebookiin?

Alle kaksikymppinen LauriN mietti olevansa liian vanha Qaikuun, mikrobloggausalustaan, jossa käydään fiksuja ja hauskoja keskusteluja. Erään kyselyn mukaan Qaikua vastaavan Jaikun käyttäjien keski-ikä on kolmen kympin paikkeilla (nuorin 14 ja vanhin 97). Qaiku-keskustelijat vastasivat LauriN:lle yhtenä joukkona, että mitä useampia eri-ikäisiä porukassa on, sitä parempia keskusteluja syntyy.

Kun puolisentoista vuotta sitten houkuttelin Siskoani Facebookiin, hän oli kysellyt tyttäreltään, mistä on kyse. Tyttö vastasi, että se Facebook on semmoinen keski-ikäisten juttu. Tänä kesänä Siskontyttö teki itselleen FB-profiilin, kun niin monet hänen kavereistaan sitä kyselivät. Olin paikalla, kun hän loi profiilin, ja ylpeä, että hän kelpuutti minun ottamani kuvan profiilikuvakseen. Ensimmäisen yön aikana hänellä oli yli kymmenen kaveria ja ensimmäisen viikon jälkeen nelisenkymmentä. Siis vaikka nuoret olisivat aluksi pitäneet Facebookia aikuisten leikkipaikkana, ovat he sittemmin "vallanneet" sen omaksi ilokseen.

Ikäjuttu nousi esiin lukiessani viime viikon Opettaja-lehteä (numero 33, 14.8.2009, juttu on sivuilla 30 - 32.). Äidinkielenopettajien kesäpäivistä kertovassa jutussa siteerattiin kolmea äikänopettajaa, joistaa jokainen suhtautui Facebookiin negatiivisesti. "Netti on pohjoisen nuorelle hyvä juttu, siellä nuoret tapaavat toisiaan. Antaa niiden olla Facebookissa, mutta ei meidän siellä tarvitse olla - eihän me mennä diskoonkaan!" kommentoi lappilainen opettaja. Toisen opettajan mielestä opettajien oppilaskontaktit haiskahtavat nuoleskelulta. Kolmas pelkäsi Facebookissa olemisen stressaavan.

Kenelläkään ei siis ole FB-profiilia, mutta kovin varmat mielipiteet siitä heillä on. Uskon haastatteluun valikoitujen edustavan melko yleisestikin äidinkielenopettajien mielipiteitä. Ainakin monista tuntemistani kollegoistani vain kaksi on lisäkseni Facebookissa. Kun olen vanhoja opiskelukavereita sinne houkutellut yhteydenpidon helpottamiseksi, on kielteisen vastauksen perusteluna ollut mm. mahdolliset tietoturvaongelmat, koukkuun jäämisen pelko ja asian vaikeus.

En tarkoita, että jokaisen äikänopen pitäisi roikkua netissä erilaisissa yhteisöpalveluissa tai mikrobloggausalustoilla, mutta kyllä minusta me saisimme olla sen verran ajan tasalla myös nettimaailmassa, että tietäisimme, mitä ne ovat ja minkälaista tekstiä niissä tuotetaan. Luemmehan vapaa-aikanamme kirjoja ja lehtiäkin, jotkut käyvät ahkerasti myös teatterissa.

Viime viikkojen aikana on Hesarissa ollut juttuja Facebookin käytöstä eri työpaikoilla. Tietoturvaakin tuli käsiteltyä. Nuorten lisäksi Facebookissa on edelleen siis myös isot joukot aikuisia. Nuoret tarvitsevat omia juttujaan, mutta he kaipaavat myös aikuiskontakteja. Eikö Facebookin kaltainen paikka, jossa voi hassutella mutta lisäksi keskustella vakavasti, sopisi eri-ikäisiä yhdistäväksi asiaksi? Ymmärrän, ettei opettaja välttämättä halua omia oppilaitaan FB-frendiksi, mutta perheen ja suvun nuoria voisi kavereina hyvinkin olla.