Kesä, kesä, kesä

Kirjoitan tätä noin puoli yksi yöllä Siskon luona. Lapsiperheessä vasta myöhäisilta ja yö ovat rauhallista aikaa. Varsinkin näillä helteillä Sisko antaa lasten valvoa, sillä vasta auringon käännyttyä reilusti horisonttiin on tarpeeksi viileä tehdä mitään. Onneksi he nukkuvat aamulla pitkään.

Täytynee myös paljastaa, että syön. Kupissa on jugurttia ja mansikoita. Olisin ottanut jäätelöä, mutta pelkäsin, että siitä tulee liikaa kolinaa, enkä halua herättää muita. Täytyy myös vähän ajatella kaloreita, joita tänäänkin kulutin lenkkipolulla. Sen verran on tullut kuitenkin juotua sangriaa ja kevytviiniä, ettei laihtumaan pääse. Teen sangriaa yleensä itse, mutta tänään kokeilin Alkosta saatavaa valmista sangriaa, joka maistui minusta glögille. Tulee juotua, mutta seuraavan satsin teen omalla reseptillä. Eli kaadan punkun sekaan appelsiinimehua ja kivennäisvettä :)

 En jaksa alkaa yrittää järjestää näitä kuvia minkäänlaiseen järjestykseen. Bloggerin ainoa huono puoli on nimittäin kuvat. Ne putkahtavat tähän lataamisjärjestyksessä ja siirteleminen on hankalaa. Joka tapauksessa kuvissa on kesääni kuuluvia asioita.

Pelastusrengas markkeeraa merta, joka on läsnä, mutta jolla en purjehdi. Hädin tuskin uin. Täysin maakravullekin rannikon asukkaalle pieni retki lähisaareen tai piknik (alin kuva) rannalla on paitsi kesän kohokohtia, niin kuitenkin aivan itsestäänselvyys. Alimman kuvan piknik on myös opettajanurani kohokohtia: tein eräänlaisen kesätyökeikan, jonka päätteeksi opiskelijat halusivat lähteä toistamiseen piknikille. (Eka kerta oli minun päähänpistoni, kun halusin tehdä juhannusaatonaattona jotain muuta kuin kielioppiharjoituksia.) Kurssin päätösjuhlan jälkeen marssimme rantaan ja juttelimme ihanassa ilmassa.

Retki Siskon luo on myös kesän pakollisia juttuja. Tälläkin kertaa olen rakentanut legoilla, pelannut (tai yrittänyt pelata) pleikkarilla, käynyt järvessä uimassa ja syönyt hyvin. Kävimmepä Siskonpojan kanssa kesäteatterissakin katsomassa Teatterikoneen Ronja Ryövärintytärtä. Esitys kuljettaa yleisöä pitkin metsää, mikä ei oikein sopinut polvelleni. Loukkasin sen astuessasi lahon lattialankun läpi. Lahoja lankkuja on mökillä purkuvalmiissa vanhassa navetassa, jota pikku hiljaa raivaamme. Nyt hieman pelkään, että tavoitteeni juosta 15 km kesän lopulla saattaa olla uhattuna.

Mökillä on onneksi muutakin kuin raivaus- ja pihahommia eli aikaa vain olla, syödä ja lukea. Paistinpannukuva kertoo, ettei tämä kesä kokonaan helteinen ole ollut. Juhannuksen tienoilla halusimme tehdä ja syödä aamiaisen ulkona, ja jos kuvaa tarkkaan katsoo (tai klikkaa isommaksi), niin huomaa, että grillin kansi on vesipisaroilla. Kuvassa näkyvä höyry on siis vesihöyryä. Onneksi tämä keskikesä on ollut lämpimämpi, sillä minä nautin lämmöstä. Syöminen ja juominen eivät koskaan ole minulle ongelma, joten suola- ja nestetasapaino pysyvät kunnossa. Bloggaaminen on jäänyt vähemmälle, mutta en ota tästä paineita. Seuraava tavoitteeni on saattaa kirjablogi ajan tasalle.