Kuka kohta enää haluaa olla opettaja?

Hoh hoijaa! Samalla viikolla luemme, että vanhemmille ei kelpaa opettajan työ eikä oppilaille opettajan ulkonäkö.

Kyllähän joskus on tullut mieleen, että hullun puuhaa, kun rupean föönaamaan ja meikkaamaan iltapäivällä töihin lähtiessä ja tiedän, että muutaman tunnin kuluttua koko roska (niin!) on pestävä pois. Ajattelen kuitenkin, että jos joku raahautuu (usein työpäivän jälkeen) illalla vielä kouluun, niin on hänen kivempi katsella naamavärkkiä, jossa on edes vähän väriä.

Onneksi meillä opiskelijat eivät kommentoi opettajan asuvalintaa, vaikka varmaan joskus sitä ihmettelevät. Tänäänkin huomasin, että housut ovat löystyneet (En ole laihtunut, vaan ne on alun perin ostettu kasvunvaralla) ja että nostelin niitä vähän väliä. Pitäisi vissiin ostaa henkselit.

Ja onneksi opiskelijat ovat täysi-ikäisiä, niin ei ole vanhempainvartteja. Kerran vitsailtiinkin ryhmän kanssa siitä, miltä näyttäisi meidän koulun vanhempainilta. Yksi jo eläkeiässä oleva opiskelija sanoi, että pitäisi sitten lähteä kaivuuhommiin.

Pakko lisätä vielä tämä: Ei ole poliisillakaan helppoa nykykoulussa.