"Lopullinen vastaus" ja nykyinen ikäni. Mietin jumpasta ajaessani, miten elo ja olo eroavat siitä, kun olin 24.
Joitakin huomioita:
- Jumpassa ei taivu sitäkään vähää jota 24:na taipui.
- Vaikka kiloja on enemmän, ovat vaatteet tyköistuvampia. Johtuu totta kai muodista, mutta myös itsetunnosta.
- On oppinut, että lähes kaikesta selviää, vaikka se ei helppoa olisi.
- Kremppoja ja kramppeja on enemmän kuin toivoisi, sellaisia nolojakin, josta nuorena vain luki jostain ET-lehdestä.
- Juo ja jopa tykkää kuivasta valkkarista ja täyteläisestä punaviinistä. Ei suostuisi juomaa Marlin helmeilevää omppua kuin nostalgiamielessä ehkä lasillisen.
- Ajattelee enemmän, että muitakin on olemassa. (Vaikka lapsettomana on varmaan keskimääräistä itsekeskeisempi.)
- Enää ei jaksaisi istua pubissa klo 22 jälkeen, vaikka seura olisi mukava ja paikka puolityhjä.
- Pitää yli viisikymppisiäkin miehiä seksikkäinä ;)
Tekstit
2 kommenttia:
Tuttuja tuntemuksia, vaikka mulla tuo rajapyykki olikin jo muutamia vuosia sitten. Tykkään kovasti Linnunradan Liftareista.
Minusta vanhenemisessa tähän pisteeseen, missä nyt olen, liittyy se että kun voi olla ihan reilusti tätimäinen, se on jotenkin tehnyt elämästä hauskempaa ja rennompaa. Nuorena oli ulkonäöstä esim. kovemmat paineet. Nyt ei niin haittaa menoa, jos vaikka jää tukka vahingossa kampaamatta tai ei kerkeä/viitsi meikkailla.
Minä en ainakaan haikaile nuoruuden päiviä. Monet sellaiset asiat, joista otin silloin paineita ovat menettäneet mulle täysin merkityksensä. Nyt olen paljon tasapainoisempi, silloin on mukavaa :D
Hei! En todellakaan haikaile nuoruutta. Tosin ehkä sitä vartaloa ;)
Tähän mennessä kurjinta on ollut huomata, ettei kroppa jaksa, mutta niinhän sitä jotenkin sanotaan, että jos ei ikä muuta opeta, niin hiljentämään.
Lähetä kommentti