SKS eli Suomalaisen kirjallisuuden seura kerää taas päiväkirjamerkintöjä. Muistan kymmenen vuotta sitten olleen tempauksen ja muistan miettineeni jopa osallistumista, mutta se jäi silloin varmaankin siksi, että olisi pitänyt lähettää postia.
Nyt hommaan voi osallistua sähköisesti, jopa Hesarin sivuilla 28.2. asti, joten mitään muuta syytä kuin kiire ei ole. Päätin siis selättää kiireen.
Sillä kiireinen tämä päivä on ollut. Koska julkaisen tämän myös blogina, en rupea mihinkään henkilökohtaiseen tilitykseen, vaan vain kuvaan päiväni kulun.
Heräsin puoli seitsemän mökillä. Olimme jääneet ylimääräiseksi yöksi sinne, koska Miehellä oli lääkäri vasta kello 13.30 ja minulla opiskelijan kanssa tapaaminen klo 14.00, joten tiesimme ehtivämme, vaikka viettäisimme yön siellä.
Kuten aina, sunnuntaipäivä oli ihana, kokonainen päivä, mutta maanantaiaamu kiireinen. En noussut seitsemältä - silloin minulla olisikin ollut reilusti aikaa - vaan nukahdin uudestaan. Tosin nukuin huonosti ja näin unta, että valvoin, joten oli melkein sama, nukuinko vai en. Heräsin kellon soittoon yhdeksältä väsyneenä. Kävin suihkussa.
Tein aamupalan (kananmuna, Miehen leipomaa leipää, juustoa, maksapasteijaa, tomaattia ja jälkiruoaksi paahtoleipä hillon kera). Söimme ja samalla katselimme telkkarista jotain ruotsalaista puutarhaohjelmaa.
Sitten kiireistä pakkaamista, tiskit ja tukan föönaus. Mies ajoi, joten minä meikkasin autossa. Lähdimme ajamaan yhdeltätoista emmekä pysähtyneet. Paikoin Mies ajoi melko lujaa, mutta liikennettä oli tosi vähän. Jopa itärekkaliikenne Porvoon ja Kotkan välillä oli vähäistä.
Matkalla juttelimme PedaCasting-verkko-opiskelukurssini tehtävästä eli pohdimme tietoa ja käsitystä siitä. Juttu jatkui yleensä opettamiseen, mediaan, kuviin ja kaikenlaiseen. Suunnittelimme tulevaa talvilomaa.
Saavuimme Kotkaan minun kannaltani niin ajoissa, että ehdin kauppaan. Euromarket on koulun lähikauppa, josta kävin ostamassa klementiinejä, teetä, riisipiirakoita ja kinkkuleikettä. Kaupassa uusitaan (varmaan siis vähennetään) valikoimaa, joten ostin - 30 % alennuksella unikonsiemeniä sämpylöiden päälle.
Olin koululla juuri ennen kahta, ja opiskelijani jo odotti. Juttelimme kaksi tuntia. Hän on abi, joten aiheena oli yo-koe. Kävimme läpi hänen vanhoja vastaustekstejään ja kertasimme pilkkusäännöt. Niitä sopii monen abin kerrata!
Minulle jäi puoli tuntia aikaa ennen tuntien alkua, ja söin einespinaattikeiton ja riisipiirakan. Juttelin myös kollegojen kanssa tieto-teemasta, tosin aikaa oli vähän. Tänään alkoi koulujen sanomalehtiviikko, joten ekalla tunnilla lueskelimme suomen ryhmän kanssa Iltasanomia. Opiskelijat nostivat esiin kiinnostavia juttuja, ja uusia sanoja löytyi roppakaupalla.
Välitunnilla söin klementiinin. Tauon jälkeen sama suomen ryhmä jatkoi, ja tarkastimme kotitehtäviä, aiheena passiivi. Tehtävien tarkistuksen jälkeen teimme vielä suullisen harjoituksen, jossa piti käyttää passiivimuotoa, ja juuri ennen kellon soittoa ehdin jakaa monisteen, jossa oli uutena asiana passiivin konditionaali. Kunpa ehdittäisiin sitä sitten ensi kerralla enemmän.
Lyhyen välitunnin aikana vain käväisin hakemassa uuden kupin teetä. (Otan tunnille aina teekupin mukaan, koska muuten ääni ei tahdo kestää.) Abi-kurssilla jaoin preliesseet ja -vastaukset takaisin, ja juttelimme tulevasta kokeesta.
Puoli yhdeksän Mies oli hakemassa minua. Vaihdoin pari sanaa vahtimestarin kanssa. Ajoimme kotiin. Nyt istun kirjoittamassa. Söin äsken eilisen cous-cous-kasvismössön jämät kylmänä ja lisukkeena myös eilisiä uunissa paahdettuja bataatin paloja. Samalla luin viikonlopun lehtiä. Täytin tiskikoneen ja järjestelin vähän keittiötä. Kohta menen suihkuun, pesen meikit pois ja otan kupin teetä. Ostimme viikonlopuksi Jumbosta suklaa-macaroneja, joita emme kuitenkaan syöneet. Ne odottavat minua tuossa työpöydän kulmalla.
Telkkarista kuuluu venäjää. Mies katsoo Meduusan isku -elokuvaa. Menen ajoissa nukkumaan (ehkä otan nukahtamispillerin), koska huomenna on vielä kiireisempi päivä: tapaan neljä opiskelijaa abi-ohjauksessa. Omaa tyhmyyttä ottaa niin monta tapaamista, mutta koe on jo torstaina!
Nyt kun päivä on pulkassa ja tekstinä, huomaan, ettei kiire oikeastaan ollutkaan niin kova. Kiireen tuntu tulee, kun koko ajan pitää katsoa kelloa, ettei vain myöhästyisi. Päivä ei ollut tavallinen maanantai, koska tavallisena maanantaina heräisin kotona ja valmistelisin aamupäivällä tunteja. Nyt oli valmisteluhommat tehty jo eilen, koska aamupäivä meni kulkemiseen. Toisaalta päivä oli tavanomainen: kaupassa käynti, työ, syömistä ja lehtien lukua. Epätavallista on toki se, että oli mahdollisuus käydä siellä Hesarin sivuilla lukemassa muiden päiväkirjoja.
Pahan päivän varalle tarvitaan ruokaa, laumaa ja hyvinvointia
-
Tänään 9. tammikuuta ilmestyi uusin kirjani, Pahan päivän varalle (Tammi)
Kun kriisi, pieni tai suuri, iskee, tarvitsemme ruokaa ja vettä.
Tarvitsemme myös...
10 kuukautta sitten
1 kommentti:
Hei!
Ensivisiitillä blogissasi. Laittaisin itseni kertalaakista tuohon 'seuraajiin', mutta blooger ei huoli siihen wordpressissä olevia. Tyydyn siis googlereaderiin.
Lähetä kommentti