Tweet, tweet - meidän koululla on Twitter

Niin se on, että kun jotain tekee itse, siitä alkaa innostua. Viime kesänä innostuin Jaikusta, jonka tänä kesänä korvasi Qaiku. Olen tykännyt näistä molemmista hurjasti. Ei varmaan ole sattumaa, että molemmat ovat suomalaisten kehittämiä. Näin ainakin olen ymmärtänyt. Mikrobloggaus-nimi ei tee kummallekaan oikeutta, vaan molemmat ovat todellisia keskustelualustoja.

Jaikun ja Qaikun lisäksi rekisteröidyin viime kesänä myös Twitteriin, kun siitä kaikki niin kohisivat. En vain lämmennyt sille. Ilman lisähärpäkkeitä ei Twitteristä tunnu saavan irti muuta kuin yksittäisiä huudahduksia. Ensimmäisen tweettini (mikä lie sirkutus se onkaan suomeksi) kirjoitin yli vuosi sitten 5. huhtikuuta, ja yhteensä olen kirjoittanut Twitteriin 11 kertaa. Vertailun vuoksi voi mainita, että olen kirjoittanut 33 qaikua 3. huhtikuuta jälkeen, siis TÄNÄ VUONNA. Puhumattakaan lukemattomista kommenteista muiden qaikuihin.

Tänään sitten ihan sähköpostia lukiessa Kollegani Anne otti yhteyttä, jotta mitä jos meidän koululla olis oma Twitter. Olin heti valmis mukaan ja pääsin seuraamaan on-line, miten Anne perusti koulullemme kodin.

Jotenkin minusta tuntuu, että omakin tweettailu alkaa nyt lisääntyä. Ehkä ensi kesä on Twitterin.